Remontoinnin opettelua matkaa odotellessa.

Nyt olen lopultakin saanut aloitettua sen seinärempan, josta jo lähes vuosi sitten puhuin! Yhdestä huoneesta on tapetit poistettu ja seinät tasoitettu. Vielä hiominen ja maalaus. Koko homma tosin olisi jo valmis, jos joku muu, hieman reippaampi ja aikaansaavampi tekisi sen.
Tapettien poisto ensimmäistä kertaa elämässäni ei osoittautunutkaan ihan niin hirveäksi, kuin olisin kuvitellut, vaikka pieniä mutkia tietenkin kaikissa minun tekemisissäni onkin. Tähän saakka epämiellyttävintä on ollut seinän peseminen, koska se muistuttaa vain liikaa tämänhetkisistä töistäni ja siitä, että ryven yhä samalla, epämiellyttävällä, huonopalkkaisella, mitään antamattomalla ja täydellisen väärällä alalla, eikä muutosta ole luultavasti hetkeen luvassa.

En ole ollut enää koulussa, koska yksikön ilmapiiri, ammattitaidottomuus ja tapa hoitaa asioita kävi sietämättömäksi ja ajoi minut hakemaan jatkoa auto-opintoihini jossain muualla, mutta silti tuntuu olevan niin paljon tekemistä, että seinän sutiminen tuntuu vievän loppuvuoden. Ehkä sitten etenee paremmin, kunhan eksyn taas kouluun ja vähennän töitä?

Mutta valoa ja lämpöä tunnelin päässä on kuitenkin tulossa niissä mitoin, että joudun vetämään aurinkolasit silmille ja shortsit jalkaan. Ehkä hätätapauksessa bikinitkin. Reilun viikon päästä alkaa 2 viikkoa kestävä Floridan matka, jota odotan innon-ja pelonsekaisin tuntein.

Mutta niin kauan kun pääsen turvatarkastuksista läpi, eikä minua pidätetä terroristiepäiltynä uskoisin kaiken menevän hyvin.